Siinä se on Tappisarven hirviporukka,vahvistettuna neljällä Itävaltalaisella metsästäjällä.Lauantai aamu ja hirvenpyynnin eka aaamu,odotuksia täynnä ,onnistuuko jahti ja tuleeko saalista,paineita oli ,kieltämäti.Saalista tuli,Tapio oli meille ja vieraille antelias,antoi upeita jahtielämyksiä,varsinkin vieraille.Ulkolaiset arvostaa tämmöistä seuruetta,kaikki puhuu käsillään,osa osaa jopa enklantia ,nauraa ja on ystävällisiä,homma sujuu.Kaunis luonto myös kiehtoo ulkolaisia,me ei osata siitä nautti,ku se on meille jokapäivästä.Itävallassa on jylhiä maisemia,mutta näitä risukoita ne vaan kehuu,munia myöten vaivaisenkoivikkoa,saapas painuu puolimetriä sammalikkoon,on se vaan niin ihanaa,"ei haittaa vaikka tekee kipeää".Onhan se kyllä kaunistakin,kun alkaa aatteleen,usvainen syysaaamu,tyyni ilima ja teeret pulupattaa suonreunassa ja muuten on hilijasta.Hilijasuutta he täällä myös arvostaa ja myös eteläsuomalaiset kokevat saman ilimiön,ei kuulu moottoritien jyrinä ja ei näy katuvalot aamuhämärässä.Nämä kaupunkien hälinästä tänne tulevat turistit valasevat monia asioita ,mitä ei ite hoksata aatella.Siinä yksi syy miksi otetaan vieraat lämmöllä vastaa,pidetään lystikkäitä hetkiä ja reippaillaan luonnossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti