Pöytälaatikkokamaa kuvat puuttuu

Sunnuntai 4.10.2009

Sunnuntain hirvijahdissa onnistuttiin kerran,kymmenen miehen voimin.

Jahtiin lähdettiin klo. 07.00 Ensimmäinen hirvi kaatui jo klo19.10 suuliekin valossa alamäkkeen

Sonneja kuin seitsemässäveljeksessä

Minne on kadonnut etelästä sonnit? Täältähän niitä löytyy!

Onnistunut kaato

Vuonna 2007 lokakuussa vieraanamme oli kaksi itävaltalaista. 

Ensimmäisinä jahtipäivinä vieraamme pääsivät tutustumaan metsäkanalintujahtiin ja tuntemaan lentoon ampumisen vaikeuden.

Pitkän harjoittelun jälkeen vieraamme saivat muutaman pudotuksen ja sulan hattuunsa.

Hirvijahtiin vieraamme osallistuivat lauantaina ja sunnuntaina.Molemmat pääsivät kaatamaan hirven koiran haukusta ja hymy oli herkässä. 

Hirvenpyyntiviikonloppua odotellessa

Hirvenpyyntiviikonloppua odotellessa saimme vieraaksemme saksalaisen Anthony Jordanin,jonkan kanssa kävimme perjantaina lintumetsällä.Päivä alkoi hienosti, sillä Anthony ampui aamulla komean ukkoteeren.Päivällä liittyi Kyllösen Seppo koiransa Koppelokorven Serin kanssa ja lähdimme tavoitelemaan metsoa.

Jo matkan alkuvaiheissa otti Seri komean ukkometson haukkuunsa.Näimme kaukaa metson istuvan,mutta risuja oli liikaa edessä,emmekä pystyneet ampumaan kiväärillä. Yritimme lähemmäs,mutta metso huomasi meidät ja karkasi haukusta.

Matka jatkui noin kilometrin jolloin Seri otti uuden metson haukkuunsa.Seppo ja Jorma rukoilivat Metsänjumala Tapioa avuksi,jotta saisimme onnistuneen pudotuksen vieraallemme.Pian saimmekin metson näkyviin,jolloin Anthony ampui kiväärillä osuman.Metso lähti kuitenkin lentoon,mutta oli haavoittunut ja jäi Serin haukkuun noin 100m päähän mäntytaimikkoon.Hiivimme haukulle ja Anthony huomasi metson puussa pudottaen haulikonlaukauksella linnun alas.

Koko porukka kiittää Seriä onnistuneesta metsojahdista.

Talvi tuli rakenteli lammen jäät...

Sorsastuskausi alkaa oleen tältä vuodelta ohi,lammet on jäässä ja ensivuotta myydään täyttä häkää.

Antaa pölökyn juosta

Majavan talvella kaatelema haapa, jonka tulvavesi otti mukaansa. Puu oli tyveltänsä about 30 cm paksu ja pituutta n. 13 m.  Majava oli talven aikana syönyt kaiken kuoren haavasta paria kämmenen kokoista "läimärettä" lukuunottamatta. Meillä ei majavia vihata, niille riittää asuinalueita.

TSVRR AR KV

Pekka täytti 15.10.2009 7 v. (tais siitä kyllä joku nolla jäähä pois, mutta eihän nollat mitään merkihte, eikä meijjän porukassa niitä ole ollukkaa.) Pekalle luovutettiin olosuhteitten pakosta kunnianosoitus vasta 17.10.2009.  hirvenmakkaranpaistonuotiolla  ( Tappisarven Valkoisen Risrin Ritarikunnan AnsioRisti KultaVaakunoin.) sekä "kuustoistapiikkinen" ajannäyttäjäksi, joka kuulemma jätättää 5 min/vrk. (No eihän siinä mittää, saahan nukkua aina 5 min pitempään. Se ei ole kuitenkaan syy aamun kokoontumisesta myöhästymiseen, minuutin myöhästymisestäkin Urkki sanoo, jotta oishan sitä voinu tulla jo aamusta.)

Huomionosoitus on palkinto Pekan pitkäjänteisestä ja pyyteettömästä työstä  hirvijahdin ja Tappisarvi Oy:n eteen.

Tulhaan tulhaan

Lihassa pysytään ku koira metästää!
Nipsu on seropi toisessa polvessa,äit on kultanen noutaja, isä lappis/joku muu.
Tottelevainen ja tosi riistaverinen koira.

Naisenergiaa ensimmäisen kerran Tappisarven historiassa.

Katja-tyttönen ensimmäistä syksyä hirvijahdissa elämässään, ja missä muualla kuin Tappisarven porukassa. Oli tarjolla ollut muitakin porukoita, mutta eihän Katja kaikkien remmiin rupia. Me Senilixit avustettiin vähäsen, kun Katjan saalis nykästiin tien varteen.

.

Hirvet luuli menevänsä siitä missä aita on matalin ,mutta erehtyivät.Laukaus kajahti ja Korhoska ilmoitti puhelimeen,laaki ja vainaa.Ajon päätyttyä saavuimme ampumapaikalle ihmetellen,ompa lykänny kovan usvan iltahämärään.

Ei se mitään usvaa ollu ,Katjalle oli tullu jännityksen jälkivapina ampumisen jälkeen ja oli nykässy askin norttia helpottaakseen oloa.

Kyllä se siitä,seuraava menee jo rutiinilla :)

Yhteen kasvaneet

Mikä lie näitä kahta mäntyä vaivannu, ku on yhdistyneet aikain saatossa.Noin puolentoistametrin korkeudella ovat menneet yhteen ja puu on nyt noin kymmenenmetriä pitkä.Pysyis vaan pystyssä,on meinaan ympärillä kato käyny ja saattaa vinkka käyvä.Paikka on metson soidin aluetta,tai oli Aika näyttää mitä linnut tykkäs, kun puut hävis ja maa möyrittiin.

Jätettäänkö tähän

Tätä asiaa saa tulevinakin vuosina miettiä, jos ei oo mönkiää ,tai rattoria,jolla raavot saa tienvarteen.Nuoria ja riskiä miehiä ja naisia ois suotavaa saaha porukohin,saattomiehiä on jo omastatakaa joka porukassa.
Tässä kuvassa Juha ottaa astmapiipusta voimia ennen vetohommaa.

Vieraan kanssa jahissa

Kaitsu Saksasta tuli kuvaaja kaverinsa kanssa hirvijahtiimme.Passitimme kokkokankaasta ns kolmion,jossa tiesimme olevan ainakin parihirveä,aamulla tekemiemme jälkihavaintojen perusteella.Kaitsun mukana olevalla kuvaajalla oli ollu tarkotus ottaa kuvia ampumahetkestä, jos semmoinen sattuu kohalle.Jätimme vieraat Timon penkkatien suulle passiin ja Pete laittoi koiransa hirven jälille toiseltapuolen aluetta.Kamerametsästäjä oli istahtanu reppujakkaralle Kaitsun viereen ja sanonu:ei tähä mittään tuu,painanu leuvan rintaa ja ottanu yhteyven ommiin lentäjiin.Ei menny montakaan minuuttia ,kun kaksi hirveä oli pyyhältäny Kaitsua ja onnelliseti nukkuvaa kuvaajaa kohti.Kaitsu mehtämiehenä oli heti kohottanu aseensa ja ampui toisen hirvistä.Kuvaajakin oli heränny,mutta jäi kuvat ottamatta,nukkui onnensa ohi.

Tappisarvi

Kiinteistö yhtiö ja sen hirviporukka,jolla suupielet jahissa aina ylöspäin.

Urkki 70v.Lekenda jo eläissään

Urkki täytti 25.03.2010. 70 v

Urkki on yksi Tappisarven perustaja miehistä.Metsästäny polovenkorkusesta lähtiin ja rymynny muutenkin metissä,hakkuilla ja myös kalakutellu kiiltäviä kiviä geolookisessa mielessä.
Urkki on hirviporukan väriläiskä,huumori on löysässä ja sana hallussa.Pirun nuuka kylläkin nuotion laadusta,sen pitää lämmittää, muuten Urkki tekee omat tulet viereen ja ne palaa eikä savua ja kitkua.Siksipä meidän porukassa on opittu yhteishengen nimissä jo nuotio tekeen,saahaan olla samoilla tulilla ja kuunella Urkin tarinoita.
Hirvimetälle mies on ollu joka aamu ensimmäisten joukossa lähössä ja viimmeisten joukossa hallilta illalla pois,siinä meille kaikille esimerkkiä.
Tappisarven porukka toivottaa Urkille hyvää syntymäpäivää ja paljon terveitä tulevia vuosia.

Uusi syksy,uudet kujeet 2010

Panun eka metso
Panun eka metso tippui Serin haukusta 12.09.2010,luomajokivarresta.Metsästimme kaksipäivää lintuja Sydänmaankylässä,lintuja näky paljon ,koiralla oli haukkupäällä jatkuvasti.Jänniä tilanteita oli useita,esimerkiksi Joneksen pillittämä pyy.Nuori metsästäjänalku Jones näytti pyynpillitys taitonsa ja pillitti pyyn Panulle ,kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä puhallusta,oli Joneksen resepti, ihan mukavalle hollille pyy lehahti istuun,mutta epäonnistunut laukaus säästi pyyn hengen,hetken Jones katso Panua ja tuumas,että silleen.Tämmöisten reippaiden metsästäjien oppaana  oli mukava kulkea.

Näin siinä usein käy

Ei ampumalla hyvä,pitää vielä hukkuakkin.Usein hirvi kaatuu, joko ojaan, tai johonkin vesimonttuun,ihme kyllä.Siinä sitä sitten koitat yksin riuhtoa ylös ,että sais suolistettua.Apu kuiteski löytyy aika nopsaan,eikä liha kerkii määtä :)

Mimmi

Uusi tulokas Tappilan koiraosastolle, Norjan harmaa Mimmi.Saamme nähä joko tänäsyksynä kuullaan tytön haukahduksia hirvillä,autossa jo haukkuu nätisti :)
Toivotamme Mimmin tervetulleeksi joukkoomme.

Hömpsyt tömsyt

Senverran tuli saalista tälläkin reissulla,että oli aihetta kilistellä ja kyllä se kilisikin,monella lailla.

Ensimmäinen

Oulujärven Hemulin eka ,haukusta ammuttu hirvi.
Saamme nähä syttykö koiruus nyt lopullisesti hirvihommiin,ku saatiin sille kaato seisontahaukusta.Muutenki oli mukava päivä,nauru raikas.

Kahaleet

Nyt pyssyy hirvi selällään nylykyvajassa,ku pistettään kettinkillä koivet kiinni.
Helepottaa jalakojen aukasua,ei tarvii enään olla erikseen jalanpitäjää.Kehitystä tämäkin ,näkisin.Tämänpäivän salto,vasa ja iso.Petri taas asialla.

Meinas muttei kuitenkaa

Meinas ryöstäytyä pyynti käsistä,mutta saatiin hillittyä,lihhaa kerty silti kärryllinen.Miehet oli passissa jaakona ja koirat pelas,niin saltoon voi olla tyytyväinen.Petteri ampu sarvipään,tapit puolellaan,hallilla sahas ne irti ja tuumas,näitä on mukava vanhainkodissa kalisuttaa.Pitkän ajan suunnitelmia Petterillä.

Piä irti

Tänäänkin oli takuuvarmaa työskentelyä,vaikka näytti että jää pili pataan.Iltapäivällä kokoonnuttiin Tappilaan muka päivänpäätökseen,ku Pete soitti että koira toi hirven takas omalle puolelle.Eki laitto kahvit  tippumaan ja lähettiin sillä aikaa passiin ,ku kahvi valmistuu ja kerettiin sitä pari minuuttia ollakkin passissa ,ku laukaus kajahti.Hirvilehmä oli koiranhaukussa tullu liian aavalle paikalle,keskelle aukkoa ,jossa Pete oli passissa ja sen pitunen se.
Pilkkakankaan laavulla oli Ekiltä orriit karata,mutta huomattiin ajoissa.Eki kyllä tuumas että veltto koni,ei se kauas ois päässy,eka ojaan ois jämähtäny.

Viimmesiä viiään

Rapsakka keli oli tänään hirven mehtuussa,pari kolme astetta pakasta ja suht koht tyyni keli.Hirvet ei halunneet kuunnella koiranhaukkuja, vaan paahtovat kieli vyön alla,pitkin syvänmaita.Koirat oli kuitenki sitkeitä ja myös miehet,luvat hupeni olemattomiin,ei paljo vähemmäksi voi mennä.Huomenna kuitenki jatketaan,sen verran jäi kuponkeja.

Peijaiset

Peijaiset piettään 28.11.2010 Sykkeessä.Parempi nyt pittää, ku viijestoista päivä,saattaapi olla ettei sitten ennää oo ku nauriita ja pottuja keittoon laittaa.näkkyy olevan lihalla kysyntää,pakastin hupenee ja metästä loppuu elikot.
Eilen oli miittinki Pyhäjärvisten ja Haapajärvisten kans,missä mennään ja jääkö mittään.Yleinen milipie oli ,että ens syksylle samanverran lupia ku tällekkinvuojelle,kantaa ei olla saatu laskuun.Kylläkin tyhjiäkin alueita on,mutta missä on, niin niitä kans on.Että silleeen...

Hirviä jaakhaamassa

Käväsin Ruohtissa viikonloppuna hirviä jaakhaamassa.Siellä pyyvethään,naakhimalla,ookhaamalla tai stophauttavalla koiralla.Paikka oli torniojokivarressa,Haaparannasta parikytäkilometriä nelostietä sisälle.Hirvet siellä käyttäytyy samalla lailla ku täälläkin .
Lähimmä siskonmiehen ja hänen jaakhauskaverin kans kahteleen hirviä,mukana oli myös koira,karhukoiran ja laikhan risteytys.Koira oli kolomevuothias ja käytethy ainoasthaan supin metsästyksheen.Kyllä se hirvilläkin näytti toimivan ,mutta ei pysyny oikheen työmaalla.Aamulla yritethiin pyythää naakhimalla,mutta ei löyvethy.Päivällä sithen kaverit lähthi koira mukanaan merenranthaan, pusikoita penkhoon.Minä jäin yhelle mehtä linjalle ookhaamaan.Aikani siinä ookhattua,meni linjan siutte emä ,kaks vasaa ja härkä.Kerkesin jo aatella ,että siutte meni ja munilleen tämäkin,mutta net  jäikhi siihe linjan vartheen ookhaan.Kaverit tuli sithen sitä linhjaa minua kohti,jollo hirvet amphas tulee pitkin linhjaa minua kohti.No, huomasha ne minut ja stophas ku seihnään,ammuin siithä yhen vasan,toiset hyppäs niih taahjaan taimikhoon,ettei pysthyny muitha lyöhmään kumhoon.
Sillä aikasen luvat anothaan,hinta n:400 kruunua kipale,vasoja saa amphua niin paljo ku sielu siethää.
Hyvä reissu,oppii pyynti kulttuuria ja murretta.

Peijjaiset

Peijaiset pidetty,reilu sata syöjää kävi toteamassa,että lihhaa oli keitossa,enempi ku laki sallii.
Paavo Kyllönen ja Jussi Kyllönen lyötiin ritariksi pottuteatterin yhteyessä.Kuvat on tulossa Tappilan seinälle ja tänne sivuille ku ehtii.Valkoisen ristin omistajia on nyt neljä,kaikki alansa huippu jätkiä.

Rhy:n Jahti

Kävimme Arton ja Urhon kans Riistahoito yhdistyksen järjestämässä hirvijahdissa.Rannan aluella oli runsas hirvikanta,meillä oli lupa ampua kaksi aikaista hirveä.Aamusella Isolan Arin jämti otti nartun haukkuunsa.Ari kävi Surakan Juhan kanssa haukulla,josta Juha kaato haukussa olleen elukan.Toisella alueella Korpelan Karin Roki koira lähti vasaporukan perään ja pian sai haukun päälle.Mikkosen Arto kävi haukulla ja ampu sonnin,pari piikkiä puolellaan.Onnistunut jahtipäivä.
Jahdissa oli parikymmentä miestä eripuolilta Kärsämäkeä.

Mies parhaasta päästä

Paavo Kyllönen lyötiin ritariksi tänäsyksynä.Paavo on ollu koko pitkän hirvestäjä uransa aikana, aina aktiivinen kaikkiin jahtiin liittyviin hommiin.Myös huumori on Paavon tavaramerkki,josta olemme saaneet nauttia joka syksy nuotiolla istuessamme.Paavo uhkaili lopettavansa tämänsyksyn jälkeen jahtihommat,mutta anto senverran periksi,että lupas harkita, josko kävis silloin tällöin meitä viihdyttämässä.Tappilan porukka ymmärtää yskän ja toivottaa Paavon aina tervetulleeksi jahtiin, kun asiat antaa myöden.

Pitkän linjan mies

Jussi Kyllönen lyötiin ritariksi tänäsyksynä.Jussi on metästäny meistä kauiten hirviä.Jussilla on monenlaisia juttuja kertyny vuosien varrelta,osa tosia ja osa vähän vähempi tosia.Monet naurut on naurettu Jussin toimesta,vitsit on miehellä herkässä .Tappilan porukka toivoo Jussille vielä monia jahtihetkiä porukassa.

Riistavuosi 2010

Mehtuu hommelit alkaa oleen tältävuojelta ohi.Voi sanoa syksyn olleen riistamäärällisesti kohtuullisen hyvä,tai toisin sanoen vahva kasi.
Kyyhkysiä näkyi kohtuullisesti, ottaen huomioon vähäiset peltoaavat ja riistapellot ,mitä kyyhkyt vaativat lisääntyäkseen.Pesimäpuskia kyllä on ,riistapeltojen avulla saatas vieläkin kantaa lisättyä ja sillä konstin myös pottuihin höystöä.
Vesilintuja oli normimäärä, vaikka yleisesti kautta Suomen oli määrät vähentyneet .Kosteikko alueita on tullu alueellemme lisää,joko itseaiheuttamalla tai majava on edesauttanut.Nähtäväksi jää tuleeko tänne vesilintujen paratiisi.Metsähanhi poikuus oli kesällä taaperellut metsästyalueellamme,sekin on hyvä merkki,saatas vaan niitäkin pesimään useampia pariskuntia.
Kanalinnuista metson,teeren ja pyyn poikuudet  oli onnistu tosi hyvin.Viimme talvi oli linnuille hyvä,oli pehmyttä lunta,jotta pääsivät suojaan pakkaselta ja kevät oli suotuisa kaikin puolin.Pienpetokanta on pidetty kymmenet vuodet mahdollisimman alhaisena ,sillä on tosi suuri merkitys lintujen lisääntymiseen.Kanahaukka vie omanosansa linnuista.On tutkittu,että yksi haukkapariskunta tappaa vuodessa noin sata teertä,teeri on niiden pää saalis,lisäksi vielä muut linnut.
Hirviä näkyi myös olevan hyvin.Talvehtimisalueelle tulleista hirvistä jäi ihmeen paljon tänne asumaan kesäksi ja syksyksi.Edellisinä kesinä ei niitä ole paljoa ollu,vasta syksyllä jahdin olessa jo käynnissä ne ilmestyivät .
Suurpedoista ilves on lisääntyny täällä eniten,jälkiä on jokapuolella kylää.Kanta on rajussa nousussa ,kuin myös muualla Suomessa.Susi ja karhu havaintoja on vuodenaikana tullu muutamia.
Jäämme odottamaan minkälainen riistavuosi on ensivuosi.

Kohta on kesä

Pian tuskaillaan taas helteijen kans.Kyläkeskus Sykkeessä myynnissä T-paitoja,( pikee) väriltään mustia.Kaikissa vasemmalla rinnuksellä teksti SYDÄN MAALLA,oikeassa hihassa joko Tappisarven,Kyläseuran tai Sykkeen loko,miten vain metsänhoitaja haluaa,hinta kaiten 17€ .Kun teet ostoksen, tuet samalla kyläseuraa.

Kattia kanssa

Kärsämäen riistanhoitoyhdistykseen myönnetty ilves lupa tälle vuotta on käytetty.Vielä on lupa pyytää häirikkö ilves joka raateli muutamia koiria syksyn mittaan.Nyt kaadettu ilves oli ylivuoteinen noin 15 kg painava ,

Vesilintuille lisää uimapaikkoja

Talvenaikaan kaivatettiin kosteikolle lisää rooppeja ja pengertä.Sopii taas pari sorsaa enempi uimaan

Kivineva

Tukkoon kasvaneesta suosta kunnostetaan riekkosuo´/kosteikko.
Työt on aloitettu.

Mahassa kurnii

Talvella ei hirvet ,eikä jänikset saa paljoa ruokaa,saavat kerättyä sen verran ,että just pysyvät hengissä.Tännään kaajettiin kontikankaalla haapoja rassiin.Siellä on 2-3 hirveä ja yksi mehtäjänis.Laihoja ovat poloset,kyllä on ruoka kahtelussa.Eivät pääse marketeihin masuaan täyttään,mutta autetaan ees vähän.

Riekkopa hyvinnii

Kivinevan puhistushakkuut kohta tehty,raivaushomma tehään keväällä.Työ antaa jo tulosta,eilissä päivin kolome riekkoa rälläs nevan yllä,näyttää lupaavalta.

alvi on etelänmatkojen aikaa

Jos satutte matkusteleen,tässä rukous matkoja varten:

MATKAILIJAN RUKOUS

Isä Meidän armahda meitä, jotka matkustamme kaukana kotoa maailman äärissä. Huolehdi siitä, koneemme ei myöhästy ja matkatavaramme eivät katoa. Suo että postikorttimme tulisivat aikanaan perille ja että vaatteemme eivät olisi liian hikiset tässä kuumuudessa. Johdata meidät hyviin ja huokeisiin ravintoloihin. Anna meille tänäpäivänäkin lenkkimakkaramme ja lihapullamme, mieluummin tietysti koskenkorvan kera. Suo että tarjoilijat ja kaikki muutkin tämän maan asukkaat ymmärtäisivät Suomea.

Anna meille voimaa vaeltaa läpi museoiden, palatsien ja raunioiden. Anna anteeksi jos joskus laiminlyömme jonkun nähtävyyden, sillä liha on heikko. Suojele vaimojamme ostamasta sellaista mitä he eivät tarvitse ja johon meillä ei ole varaa.

Älä johdata heitä kiusaukseen sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

Anna meille ymmärrystä maksaa virheettömästi ostokset sellaisessa valuutassa, joka on meille käsittämätön.

Pidä aviomiehet erossa viinasta ja vieraista naisista. estä heitä vertailemasta suomalaisia ja ulkomaisia naisia. Älä anna heille anteeksi, sillä he tietävät varsin tarkasti mitä he tekevät.

Anna kaikille virheetön rusketus. Jos voit, muista kaikkia inhottavia kanssamatkustajia vatsataudilla.

Salli meille ilon hetkiä, etenkin vahingoniloa niitä kohtaan joilta puuttuu ostoskujilla hyvä maku.

Kun matkamme lopulta päättyy, suo että vakuutusyhtiö korvaa pettymyksemme runsain mitoin. Anna Vantaan ja Oulun tullille suurpiirteisyyttä olla puuttumatta ylimääräiseen laukkupainoon ja ylimääräiseen pulloon, mutta suo heille tarkkanäköisyyttä löytää naapurin tuomiset.

Anna meille vihdoin se armo että löytäisimme edes muutaman ihmisen jotka jaksavat katsoa kanssamme kaikki videot ja kuvat, niin ettei matkamme olisi ollut turha.

AMEN.

Ei ole koiraa karvoihin katsomista

Sanontaa vois käyttää Tienvieren Jakesta,koirasta joka eleli muinoin kylällä.Jakke oli semmonen iso sekarotunen pitkäkarvanen uros.Melkeimpä kaikki kyläläiset,jotka asu silloin kylällä,muistaa Jaken.Jakke oli armoton kissantappaja,kaikki kissat mitkä oli hollilla ja ei tarvinnu niin hollillakaan olla,niin nirri pois.Yleensä talvisaikaan se tappo raitilla kissan ja nosti tienpenkalle  selälleen ja laitto etuset rinnanpäälle ristiin.Ketut niitä kanto sitten keväällä pessäänsä poikasille syötäväksi.Kerran kaivettiin yks ketunpesä,siellä oli toistakymmentä kissanpäätä,ei ne ollu siellä kirjahyllyssä,vaan pitkin pesää,levällään ku Jokisen eväät,varmaan se oli sillo Jaken elin vuosina.Jakella oli vahvat riistaveret ja viisas pää.Samaan aikaan oli Pirneksellä pieni sekarotuinen ajokki,Jakke käytti sitä reppanaa hyväksi ,tai sitten ne oli tosihyvät kaverit.Harvase aamu Jakke hölökytteli Pirnekselle päin ja haki ajokin jäniksenpyyntiin,en tiiä hakiko kotoo asti vai oliko niillä rehvit jossain raitilla.Siinä sitten lähtivät tienvarsia tutkiin mistä löytys jänön jälet.Ku sitten jälet löyty,niin Jakke pukkas ajokin jälille,että alahan ajaa,minä jään passiin.Semmonen oli aina ratekia,Jakke ei viisaampana ajanu kertaakaan.Jakke passas ja napsi jänikset kiinni,en tiiä söikö ite kaikki,  vaa antoko ajurillekki osan.Tätä jatku vuojet ympäri,silloin ei koirat ollu kiinni,ne joutu ite suunnitteleen ajanvietteen,ei ollu agilityjä.Jos ei Pirneksen koira päässy metälle tai sitten ei joutanu,Jakke passas myös metsästys koirien jänisajoja ja sai metästäjät vihastumaan,ku tulee heijän repulle.Silloin sitä koiraa ehkä vihattiin,mutta näin jälkeenpäin arvostetaan,miten viisas Jakke oli.Kukaan ei tiiä ,tai ei sano, mikä tuli Jaken kohtaloksi,se vain katos.Mutta muistot jäi kyläläisille.

Joulurauhan julistus riistalle

Eilen illalla Tuomaan päivänä julistettiin Joulurauha riistalle.Tilaisuus pidettiin onkilammella seurakunnan mökillä.Luonuan Martin orkesteri oli järkänny hyvät menot.Oli roihut teidevarsilla,makkaranpaisto tulet,kahavia,pullaa ja torttua sai niin paljon ku halus .Oli laulua,lämpimikseen hyppelyä ja puheita.Paikalla oli pappia,lukkaria,talopoikaa,kupparia ja riistapäälikkö Keijo Kapiainen.Ilima oli hyvä,pakkasta kaheksantoista,komia kuutamo ja puut lumessa.Paikalla oli immeisiä rapiat kolemekymmentä,normimäärä,enempikin sais osallistua,tämä on vanha perinne ja se jatkuu.Kaikki mukaan ensvuonna.

Oli Paavolla

Ensimmäinen jahtipäivä 1983


Oli syyskesän lämmin ja aurikoinen päivä vuonna 1983. Asuimme lääninperätiellä Kempeleen sarkkirannassa. Aivan sattumalta tuli Jussi serkku Laura vaimonsa kanssa, kaupunki reissulta palatessaan  käymään meillä. Siinä sitten juotiin kahvia
ja tarinoitiin maalimanmenosta ja kuten tavallista, aina varmasta puheenaiheesta  säästä. Jossain vaiheessa Jussi otti puheeksi hirvikannan ja pyyntilupien kasvun Miiluranta-Sydänmaa metsästysseuran alueella. Muistini mukaan silloin oli myönnetty  seuran alueelle katolupa 15 hirvelle. Minä olin asoista vain sen verran perillä,että olin pannut nimeni paperiin jossa annettiin lupa käyttää omistamiamme metsäalueita metsästykseen. Taisi se olla Jussilla oikein asiana ottaa nimi paperiin.
Minulla heräsi kiinnostus heti. Samalla kysyinkin heti, että pääsisikkö sinne mukaan.Sain vakuuttavan vastauksen, että iliman muuta. Niimpä kävin seuraavalla viikolla ostamassa sopivan aseen ja eikun merkinammuntaan. Sekin onnistui pienen harjoittelun jäläkeen.Olin sitten valamis kuin Meleperi sottaan.
Olin ehtinyt olla jo yli kaksikymmentä vuotta pois Kärsämäeltä ja Sydänmaasta kolomekymmentä vuotta.Kyllä vähän jännitti,kun kokoonnuttiin Ahmokankaan risteykseen aamupalaveriin. Taisi joku konkari ajatella että sieltä tuli
taas yksi kaveri lissää lihanjakoon. Mutta eihän mitään kaikki meni hyvin, Paperit tarkastettiin ja passipaikat jaettiin ja siitä alako elämäni ensimmäinen hirvijahtipäivä.Kun en tuntenut paikkoja ollenkaan niin Jussi otti minut mukaansa ja lupasi jättää sopivaan paikkaan Rieskasaaressa johon meijän oli käsketty mennä.Mentiin ensin autolla johonkin pellon reunaan ja siitä kävellen mehtään. Kun oli jonkin matkaa kävelty niin Jussi sanoi, että
jää tähän ja käveli eteenpäin. Kerkesin repun laskea kun Jussi huutaa,että tule tänne. Minä menin ja sain käskyn
jäähä siihen,oli kuulema parempi paikka kun esimmäinen. Nakkasin repun maahan ja latasin aseen sekä vähän kattelin ympärilleni.Ajattelin, että tässähän on nyt sopiva aika ryypätä kahvit. Aukasin repun ja kirosin. Olin nakannut repun kiveen .Termospullo palasina ,kahvit repun pohjalla ja eväät märkänä. En ehtinyt enempi taivastelemaqan kun metästä alkoi kuulua koiran haukku.Menin vieressä olevan ojan pohjalle kyykkyyn. Kohta alako vesakko rytistä ja hirvi tuli suoraan minua kohti.Nousin seisomaan ase valmiina ja kun hirvi näki minut, se nakkasi vinkkelimutkan minusta vasemmalle.Sillon minä "laakasi"ja hirvi kaatui siihen. Minä latasin heti kolome paukkua ilmaan , ohjeen mukaisesti. Menin sitten siihen hirven viereen kun huomasin, että se on vielä elossa. Makasi kyljellän ja pää pystyssä. Se kahto minua niin syyttävästi, että tuli ihan paha olo. Menin hirven selkäpuolelle ja ajattelin, että
pitäähän se lopettaa.Mutta kun koira pyöri aina eessä niin ammuin aina ohi sammalikkoon. En uskaltanut työntää piipunsuuta aivan niskaan kiinni.Kuolihan se siihen kun vähän aikaa oottelin. Jussi juoksi omalta passipaikalta kahtomaan ja kyselemään, että mikä sota tällä on käynnissä, kun niin palijo ammutaan.Sanoin yksin ammuskelevani.
Jussin kanssa elukka suolistettiin  ja minä join ensimmäien kaatoni kunniaksi hirven verta.

Paavo

Paavo tuumas että tämmöstä oli joulukuussa 1936

Suomi oli toipunu lamasta ja edessä oli 1930-luvun lopun hyvät vuodet.
Ei ollu silloin sressiä,Hemohessiä,väärinymmärrettyjä lapsia,nuorisorikollisuutta,ei sivareita,luonnonsuojelioita,rötösherroja,kasinonpelureita,juppeja,kaikenmaailman hörhöjä,eikä kettutyttöjä.Oli vain kunnon ihmisiä,hamppareita,viinanmyyjiä,joppareita,naurisvarkaita ja pontikankeittäjiä.
Ei ollu lapsilisiä,kansaneläkettä,tukiaisia,asumislisiä,tukilisiä,lisäosia jne.Oli vain oma apu,naapurisopu,syytinki ja vaivaistalo.Ei ollu tulopolitiikkaa,ei jumituneita tuponeuvotteluita eikä minimipalkkaa,ei pekkas-,eikä akkaspäiviä.Palkkaa sai,jos viitsi tehä töitä ja se oli isännän milestä maksamisen arvoista.
Ei ollu hiustenhoitoaineita,shampoota,geeliä,silmäympärysvoidetta,pikkuhousunsuojia,isoside kymppiä,eikä emboa.Oli vain sauna,mäntysuopa ja pihahyyskä varsinkin maaseudulla ja osittain vielä kaupungissakin ja siellä läjä vanhoja lehtiä ja kuvalehden kuvia seinällä.
Melko suuri osa maaseutua oli vielä ilman sähköä.Ei ollu pakastinta,jääkaappia,sähkövatkainta,yleiskonetta,mikroa,grilliä,leipäkonetta,puhumattakaan akkuporakoneesta.Oli vain kaappi,kommuutti,kahveri,uuni,puuhella,varpuvispilä,puumäntä ja emäntä köökissä.
Ei ollu ajankuluna TV:tä,videota,stereoita,korvalappuradioita,eikä edes ula-asemia,lotosta ja bingosta puhumattakaan.Oli ehkä nuorisoseuran näytelmäkerho,kirkkokuoro,kyläkirjasto ja sekatavarakauppa.
Tiedonvälityksestä pitivät huolen Kaleva,Liitto,Helsinginsanomat,Suomen kuvalehti,lukemista kaikille,Apu,Sirpale,Perjantai,anodiradio,juoruämmät ja sentraalisandrat kirkonkylissä.
Ei ollu sukkahousuja,bikineitä,tangoja,tekokuituja,superlonpatjoja eikä edes vesipatjoja,silikooneista puhumattakaan.Oli vain pässinpökkimät,raappahousut,flaneelipaita,päästä-ja sivustavedettävä sänky ja ruisolki patja.Taisipa olla hetekaki.
Ei ollu kunnanvirastoa,kuntasuunnittelua,rakennuskaavaa,henkilöstölautakuntaa,johtoryhmää ja Maakuntaliitoa.Tehtiin niin vain kun oli hyvä.Ei ollu peruskoulua,keskiasteenkoulutusta,koulukuraattoria,opinto-ohjaajaa eikä virikkeellistä päivähoidon johtavaa opetusta.Oli vain kunnioitettu kansakoulun opettaja,rippikoulu,maailmankoulu,joillekkin hyväosaisille keskikoulu ja aniharvoille yliopisto.
Ei ollu A-kliniikoita,mielenterveystoimistoja,alkoholin väärinkäyttäjiä,huumekoiria ja työrajoitteisia.Oli vain juoppoja,tuurijuoppoja ja kylähulluja,heitä sanottiin laiskoiksi.Poikkeavat pantiin sakilla järjestykseen.Ja se oli vain helppoa.
Ei ollu avioliittoja,homoja,lespoja,venäläisiä ilotyttöjä,eikä käpälöintiä.Oli vain rakkausavioliittoja,pakkonaimisia,susipareja ja äpärälapsia.
Ei ollu byrökratiaa,reaalikorkoja,heliboreja,optioita ja roskapankkeja.Ei ollu kansanterveystyön kuntainliittoa,liitohallituksen varapuheenjohtajaa,kuntainliiton terveysaseman vuodeosaston apulaisosastonjohtajaa eikäsairaanhoitopiirin liittohallituksen nimeämää yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäriäkään.
Ei ollu verisuonitauteja,tukieläinsairauksia,psykösomaattisia oireyhtymiä,dementiaa eikä laktoosi-inteleranssia.
Oli vain kunnanlääkäri,terveyssisar,kätilö,kuppari,paarmuska,kansanparantaja ja hieroja.Ei jääty kitumaan,kuoltiin pois tapaturmaisesti,maha-,rinta-tai keuhkotautiin tai sitten vanhuuteen.
Ei ollu syntyvyyden säännöstelyä,pillereitä,kierukoita,sterilointia,synnytyslaitosta eikä miehiäkään mukana synnytyksessä.Lapset oli vahinkoja,joita sanottiin Herran lahjoiksi,niitä tuli yleensä vuosi ja lapsi vauhtia,parhaana kaksi.Ei ollu murkkuikää,eikä omituisesti käyttäytyviä ja pukeutuvia nuoria eikä korvarengaspoikia.Jos ei osannu käyttäytyä,niin annettiin oikein selkään,niin että oppi.
Presitenttinä oli Svinhuvud.Lisäksi meillä oli Mannerheim,Sibelius ja Nurmi,joita kunnioitettiin.
Ei ollu ATK:ta,PC:tä,CD:tä,EU:ta,NMT:tä,GSM:ää,HIV:tä tai MTV:tä.Oli vain OTK,PYP,KOP,SKP-kaikki loppuneet mahdottumuuteensa.Kun luki Raamatun,Katekismuksen,Juhani Ahon Rautatien ja Kiven Seitsemän Veljestä niin ei tarvinnu uneksia turhista.Oltiin rehellisiä,ahkeria, esivaltaa kunnioittavia,isänmaallisia,sopeutuvia,sisukkaita ja nöyriä.
OLTIIN ONNELLISIA

Ei paha

Siinäpä se nyt taas oli ja meni,hirvijahti meinaan.Ei aukea asekaapin ovi Tappilan miehille tulevina viikonloppuina,vaan siivouskaapin ovi.Ei muutaku mattopiiska olalle ja astmapiippu toiseen kätteen ja mattoja tamppaan,hallituksen määräys.Pysykää  veljet vahvoina,on vajaa vuosi ja taas helpottaa,uusi jahtisyksy alkaa.
Tänäsyksynä kaatui 1,67 elukkaa/päivä,saapi olla tyytyväinen,saahaan viettää huomista isäinpäivää hyvällä omallatunnolla,ei olla oltu laiskoja.

Mistä niitä hirviä tulee

Taas vaan alkaa hirvenpyynti oleen vinetto.Ihmeesti niitä taas löyty,kohtuuvella kolomattakymmentä päätä on nirhattu.Jäävä kanta on kohtuullinen,miten sitten jakkaantuu talaven ja kesän aikaan.Sempä näkkee sitten ens vuonna,ku viisaat tekkee käppyrät talavella valamiiksi,mitä missäkin on ja mitä pyyvettään.Petoja ei onneksi ole näkyny ja jospa taas tulee ankara talavi, joka niitä verottaa.Ne ei vaan taho soppeutua tähän Suomen ilimastoon,kaippa siinä joku mättää,mutta hyvä niin.

Kääk

Huomenna mennään hirvijahtiin ,hirvijahtiin hirvijahtiin,huomenna mennään, hirvijahtiin koko päiväksi.
Ulkona ripottelee lunta,saas nähä onko aamusella maa valkea,näkyis hirvenjälet,niin jouvuttas vähän elukoijen ylössaantia.Ei olis enää montaa kuponkia,jos tuuria on ,viikonlopun jälkheen saathaa jahti loppua ja alakaa viikonloppusin se matonpuistelu operaatio.Oikeen hirvittää jo pelkkä ajatus.Katomma asiaa uuvestaan yön yli nukuttuamme.

Tapio anteliaana

Nyt on Tapio ollu anteliaana,kahtena viimme metsästyspäivänä ollaan roudattu Tappilaan 4 hirveä per päivä.Vasaporukoita näyttää olevan eniten ja niitä ollaan verotettu,jopa ollaan käytetty niihin aikaistenlupia,ku niin sanotut viralliset vasaluvat on loppu.Pyyntiä jatketaan silti nöyrinmielin,sillä kokemuksista sen tiedämme.......
Nyt miehet on levähtämässä huomista varten,koira on vielä haukkumassa hirviä,saas nähä jaksaako aamuun asti,että voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin.

Viimmeisiä viiään ?

Pyynti alkaa oleen puolessa,lupien suhteen.Saas nähä miten äijäin käy,saadaanko lihanhimo tyydytettyä vaiko ei.Naapuripitäjissä ja kylissä on kuulemma kato käyny,ei taho löytyä elukoita,liekö pedot,vai edellisvuosien jahdit syypää asiaan.Tämäsyksy näyttää mistä piika pissii,ollaanko ens syksynä iliman ja muistellaan menneitä hyviä jahtivuosia.Eipä silti ,ei se tarvi metsästys olla aina teurastusta,piisais pari- kolme lupaa per syksy.

Orret notkuu

Viikonloppu oli mukiin menevä,lihaa tuli rutosti ja kerettiin nauraa nuotiolla pitkät tovit.Paavo tuumaski,että elinvuosia tuli taas lisää ( naurun kautta).
Ilmat suosi myös jahtipäiviä,ei satanu,eikä ollu hirvikärpäsiä haitalle asti.
Oli mahiksia saada enempikin kaatoja,mutta ei saa olla ahne.On omahommansa raahata ruhot metästä ja pilkkoa ja pakastaa lihat .Hyvä näin.

Pää auki

Niin on syksy taas korkattu hirvien osalta,päästiin testaa Paavon tekemää jalankatkasu vimpainta,ihan unikki tuote.Hyvin pelas vimpain,pikkasta viksausta vielä ja se on siinä.Hirviäkin näky olevan,että nylkyhommia saattaa olla luvassa tulevinakin viikonloppuina.Koiratkin pikkuhiljaa kuntoutuu,kun saavat liikettä,kesän ku ovat huilanneet,ei oo isännät viihtiny juoksuttaa.Eipä silti,oli kuuma kesä, ei ois ollu viisastakaan hyppyyttää.Seli seli.....

Aina se kotiolot voittaa

Eka jahtipäivä takana ja vaatteet laitettu kuivaan.Päivä ei enään märempi vois olla.Tämmösen päivän jälkeen voi sanoa,että vituttas jos ei kiinnostas,mutta minkäs teet,himot ne on hiirelläkin.Vettä on tosiaan satanu viikon yhtä soittoa,uimalla saa kulekea koira sekä mies,hirvillä vielä jalat ylettää pohjaan.Ainoa hyväpuoli oli se ,ettei ollu hirvikärpäsiä,ei tarvinnu niitä metästää korvallisilta.

Laukkanen ja syksy saa mutta minä en

Taas on uusi hirvenmetsästys syksy koittanu.Pyyntilupia on nyt riittävästi,teurastuksen makua lupien suhteen.Toivottavasti pyytäjät metsästää hirvimäärän mukaan,eikä lupamääriä tuioteta liian kiihkeästi.Hirvikärpäsiä on tuhottomasti,sen mukaan varmaan moni on sitä mieltä ,että hirvet pitäis poistaa päiviltä kaikki.Kieltämättä on kiusallista kävellä metässä, kun ropse kuuluu kokoajan takin selästä ja hiuksissa mönkii siivettömiä verenimiöitä,mutta ne vain kuuluu tähänpäivään ja niihin on vain totuttava ja toivottava ,että  tulee joku ötökkä joka syö vain hirvikärpäsiä.
Lauantaina se savotta alkaa meidänosalta,nähään sitten mitä siellä metässä on ,hirviä, vaiko hirvikärpäsiä,luultavasti molempia.

Hirvijahti tältäsyksyltä vinetto

Hirvipyssyt saa porukka laittaa naftaliiniin taas vuodeksi,pyynti loppu tänään.Hirviä löyty kohtalaisesti,vaikkakin alueellemme ei jääny raposasti elukoita.Sopivatpahan talavehtiin kunnolla,ei tarvi kylyki kylessä maata ja ruokaakin paremmin riittää.Syksyn jahti meni rennon mukavasti,hauskaa oli kai,kun päivät veny 10-12 tuntisiksi.Taidettiin kaikkiin ongelmakysymyksiin mitä oli vuodenaikana kavereille kertyny,löytää hyvä vastaus, tai neuvo:) Koirat toimi niinkuin hirvikoirain toimia kuuluukin,kuppi on täytettävä tulevanakin talvena.
Mistä on Tappisarven hirviporukka tehty:
Kivasta tytöstä,mukavista miehistä,toimivista koirista.
Siitä on Tappisarven hirviporukka tehty.
T.Pomo

Pakkanen paukku mutta niin teki pyssytkin

Vähäksi mennee, ennen ku loppuu,luvat meinnaan.Pakkasesta,(13,8*)huolimatta,mukiin menevä päivä.Nuotiolla kerettiin nauraa ja makkarat paistaa pariinki otteeseen.Tänään todettiin Oivan seatti ärhäkäksi autoksi,puolilta päiviltä ku laukaus kajahti ja piti vetämään lähtiä,oli pilkkakankaan tielle ilmestyny 18,3m pitkät sutilähtöjälet,suuntana aittokangas.Mukavampi kai se on vetää suavea hiuksiin ja menoksi,kuin että vetää kynnöksen poikki hirviä.
Välillä se on pienestä kiinni,ku Urkki ampu etukasin vasankylykeen ja varmana kaatona luultiin,niin elähän mittään,parikilometriä kiputteli ennen ku Peten koira sai asettuun sen alollen.Sitten soitettin meidänporukan raanakko expertti Haaposaarelle,että keikkaa pukkaa.Eikä menny kauaakaan ku soitto tuli,täälläkai se ois,onko tuo koira äkänen, jos alakas suolistaan.Sanoin ,että jos se käjen syö, niin elä anna toista syyvä, vaan oota omistaja paikalle.Kusella käynillä näin pakkasella,kerrospukeutumisjaksolla ,on hyvä jos  ees yks käsi on kunnossa.

Mistä niitä hirviä oikein tulee?

24-25.10,viikonloppuna oli metässä hirviä enempi ku vilikkilässä kissoja.4-tiellä oli edellisellä viikolla useita hirvikolareita,arvas, että liikehdintää hirvirintamalla oli tapahtumassa.Muutaman sadanhehtaarin alalla oli lähes kymmenen vasaporukkaa ja sinkut päälle.Normaalisti alkusyksyn omakanta samalla alueella on 1-2 hirveä,jos sitäkään.Hirvet tulee tänne talvehtimisalueelle aaltona ,eli saattaa olla ettei taas ensiviikonloppuna löydy ainutta kantturaa.Ompahan sitten aikaa paistella makkaraa ja muistella niitä hyviä aikoja, jolloin oli hirvet keveimpiä , ojat pienempiä ja kaikki kamppeet muisti ottaa aamulla mukaan ( koirat,pyssyt ja reput). 

17-18.10.2009 Oli suru puserossa

Viikonlopussa oli ramatiikkaa kerrakseen.

Lauantaina karhukoira Rakka-ahon Petu sai hirviltä kavioa ohtaansa.Taju meni ja gps paikannin meni mykäksi,koira tuli tajuihinsa ja jatkoi hirvien perään.Passimies näki koiran menevän kolmen hirven perässä passista läpi ja sen koommin ei koiraan saatu yhteyttä.Lauantai ilta ja yö meni koiraa katellessa.Aamulla etsintä jatkui,ympäri maita ja mantuja,kukaan ei ollu kuullut eikä nähnyt koiraa.Usko alkoi jo horjua ja suru tulla puseroon.Oli kuin olis etsinyt neulaa heinäsuovasta,toivoi vain että jostain kuuluis jotain uutista koirasta.Sunnuntai päivä alkoi jo hämärtää,kello oli noin ilta viisi ,kun puhelin soi.Lamunkylälle oli ilmestyny koirahäkin viereen istumaan karhukoira,joka tunsi nimen Petu,voi sitä ilouutista,ei päättyny vielä mehtäreissut siltä koiralta.Saatiin vielä Peten koirilta muutama hirvi sivutuotteena,ei paha.

 10-11.10.2009

Hirvenmetsästys tältäviikonlopulta on ohi,saalista ei raposasti tullu,mutta eiköhän sitä kuitenkin viikko eletä lihan puolesta.

Ne vähäset hirvet mitä näky ,oli ravureita.Molempina päivinä hirvet kävi esittelemässä meidän koirille naapuripitäjien maastoja ja nähtävyyksiä.Peten koirat sai osan hirvistä pysähtymään ja osoite oli tappilan orsille.Urho pääsi myös tähtäileen,mutta naatiskeli liian kauan ja ootti hollia parempaa,hirvet kasvaa edelleen ja voivat hyvin.Viisaita eläimiä nuo hirvet ,ne on parinviikonlopun aikana hoksanneet että Oiva on rakastunu.Oiva kun lähtee puolenpäivän jälkeen naisiin,niin hirvet luikkii heti Oivan passipaikalta läpi.Sään puolesta oli kauniit ilmat,oli mukava paistella makkaraa ja naattia hyvästä seurasta.

4.10.2009 Sunnuntai

Aamu alkoi tosi koiranilmalla,satoi vettä koko päivän.

Tappilanpihalla suunnittelimme eka ajoa luomajokivarresta pienenmäen tienvarteen.

Peten koira otti kolmihenkisen hirviperheen haukkuun,eikä kauaa kerenny hirvet koiraan tutustua ,kun vasa ja uros saivat osoitteen tappilanorteen.Emän pete jätti jatkamaan sukuaan,sikäli mikäli ensisyksyyn osaa väistellä luoteja ja löytää uuden kumppanin.

Iltapäivällä ei mainittavaa sattunut,aloitimme elukoiden roudaamisen tappilaan jatkojalostusta varten.

Hirvet on menny meidänkin porukassa vuosivuodelta raskaimmiksi,ei ole kuin pari kolme vetäjää jolla henki kulkee moitteettomasti,siksi mönkijää tarvitaan ja sillä saimmekin nopsaan hirvet tappilaan ja vähällä hiellä,mitä nyt Erkki pikkasen hikoili myötätunnosta.

Kerettiin me käymään yhenkerran nuotiolla makkaranpaistossakin ja tais siinä tulla kaatoryypytkin otettua.Naurunremakka kuulu räntäsateesta huolimatta,tuli ikääntymisestä puhe ,oli kuulemma joku mies kertonu vaimonsa kanssa rakastelleen,niin vaimo oli kohta kirkunu ja huutanu alla,johon mies,onko mulla kasvanu ,ku nuin kiljut,johohon vaimo vasta,suonella vettää jalakaa.